pieni 20 hehtaarin free range possutila, jossa elelee
Eläinten ruokinnan lisäksi meidän päätyönä on spreijata myrkyllä rikkaruohoja tältä 20 hehtaarin alueelta. Eli ollaan kuin kaksi ghostbusteria 20 litran vesitankit selässä tuolla kukkuloilla suihkuttamassa kummitusten sijaan ohdakkeita ja rikkaruohoja kärpäsverkot päässä. Nuo verkot ovat ehdoton ykkönen, joita ilman ei voisi työskennellä täällä 39 asteen helteessä, joka tällä hetkellä vallitsee. Muutoin kärpäset hiestä innostuneena oisivat suussa, nenässä, silmissä, korvissa ja missä lie. Semmoinen koko verkkopuku voisi myös toimia, koska silloin ne eivät pääsisi edes kutittelee käsivarsia :D Nähtiin myös isoin ötökkä tai yökkönen tähän mennessä eli Bogong moth. Näitä myös syödään täällä Australiassa. Kenelle maistuis?
Tänä aamuna lähdin pikaisesti juosten tarkistamaan onhan possuilla vettä, niin pihapolun kivetyksellä erittäin lähellä ulko-ovea oli Red-Bullied Black Snake ottamassa aurinkoa. Näin vain kiiltävän mustan ja kirkkaan punaisen juovan, kun se onneksi säikähti ja luikersi jalan alta pois ennen kuin hyppäsin päälle. Sen purema on erittäin myrkyllinen, mutta harvinainen, sillä yleensä se ennemmin sihisee vaaran uhatessa kuin hyökkää, koska se ei ole agressiivinen vaan rauhallinen käärme. Se myös on hyvä, koska se syö maailman vaarallisimman käärmeen Brown Snaken poikasia. Taidetaanpa alkaa harkita tosissaan niiden kumppareiden ostoa, vaikka painavatkin rinkassa. Mutta halpa hengenpelastus.
Iltapäivisin ollaan käyty läheisellä joella uimassa ja saatu kajakitkin käyttöön. Lizin sisko Ruth ja hänen miehensä asuvat tässä lähistöllä 15km päässä ja heillä on myös 3 helpexiä (joita meki ollaan) tällä hetkellä. Ranskalainen pariskunta sekä yksin matkusteleva ranskalainen tyttö. Heidän kanssaan ollaan porukassa käyty uimassa. Ensimmäisellä kerralla lähdettiin Tinon kanssa soutelee kajaakeilla kauemmaksi ja tuli erittäin kiire pois joesta, kun salama välähti ja jyrähti kunnolla. Ei varmaan tulla soutamaan toiste yhtä lujaa :D Iski hirveä kaatosade ja ukonilma, joten päätettiin lähteä kotia päin. Matkalla autoille sade muuttui hirveäksi raekuuroksi. Kuin isoja herneitä ois satanu, ja ne rakeet oikeesti sattui.
Saatiin myös auto käyttöön, jotta päästään vähän liikkumaan täältä esimerkiksi uimaan tai Ruthille Lizin ollessa päivisin töissä. Vielä ei olla sitä autoa kokeiltu, mutta Tino pääsi peruuttamaan peräkärryllistä autoa, kun se piti kääntää pihassa. Huomenna mun pitäisi aamulla kuuden aikoihin lähteä ajamaan Ruthille, koska pääsen vihdoin ja viimein myös ratsastamaan hevosella täällä aussilassa. Jippii!
Tosin tämä erittäin paha helle, josta aiemmin mainitsin, on koitunut jo vaaralliseksi. Tasmaniassahan pensaspalot jo riehuvat monetta päivää. Tänään tulipalonriski nousi katastrofaaliseksi (korkein mahdollinen varoitus) myös täällä, joka tarkoittaa, että huomenna pakataan autoon myös kaikki tärkeä ja tarpeellinen mukaan eli passit, viisumit, rahat, yhdet varavaatteet, nyt ainakin. Ja lähdetään kaupunkiin "evakkoon", koska huomiseksi on luvattu 43 astetta tuulista säätä. Jos tulipalo syttyy se leviää erittäin nopeasti, tiet suljetaan ja oltaisiin loukussa. Auto parkkeerataan suojattuun parkkihalliin ja muutetaan Lizin äitille, jos jotain sattuu. Tämä on siis varotoimi pahan varalle, joten koputetaan kaikki puuta. Toivottavasti mitään ei kuitenkaan satu. Täällä Australiassa, jossa vedenpuute ja kuivuus on todella ongelma monessa paikkaa, on oppinut ymmärtää, kuinka onnellisia Suomessa pitäisi olla, että meillä on VETTÄ! Ja että sitä VETTÄ SATAA! Ainakin ollan opittu nyt, että jos suomessa sataa, ei aiota enää valittaa vaan olla ilosia. Sitä vaan on oppinut, että vesi on itsestäänselvyys, mutta kaikkialla se ei ole. Nyt sitä vettä ja sadetta arvostaa. Reissaaminen opettaa paljon!
Voi kiiitooos taas terveisistä!!! Ei valiteta EI!
VastaaPoista