Nimbin tour

Tiistaina meilla piti olla vapaapaiva kotihommista ja lahtea Nimbiniin. No varauksessa oli jotain hamminkia, etta mista meidat piti hakea, eika sitten ikina paasty sinne asti vaan vapaapaiva muuttui tyopaivaksi. Varattiin keskiviikolle uusi reissu ja talla kertaa Byron Baysta lahto klo 10. Oltiin hyvissa ajoin ennen 10 odottelemassa bussia. Vartin yli 10 Tino soitteli retken jarjestajille pain, etta onkohan ne tulossa meita hakemaan ollenkaan tanaankaan. Ja kuulemma ovat. Noin 10.25 tuli eri matkanjarjestajan Grasshopperin bussi, mutta meidan varaamaa Jim's alternatives bussia ei nakynyt ollenkaan. Melkeen epatoivoisena naureskellen mietiskeltiin, kuinka meilta jaa tanaakin Nimbin kokematta ja joudutaan toihin. Mietittiin eri skenaarioita, miten reissuun lahto tanaan epaonnistuu. Tino heitti lappaa, etta kuitenkin ne on yhdistany matkat ja meidan pitaa menna Grasshopperin bussiin, mut ne ei vaan oo kertonu meille ja jaadaan matkasta. No Grasshopperin bussikuski kavelee meidan luokse ja kysyy ollaanko menossa Nimbiniin. Vastattiin: "ollaanhan me mut Jimin kautta". Taa kuski vastaa: "okei, te tuutte mun kans". Ja siellahan luki meidan nimet hanen listassaan. No siihen shuttle bussiin sitte hypattiin 33 muun nuoren joukkoon ja paastin kuin paastinki aloittaa paivareissu Nimbiniin tapotaydessa bussissa ilman ilmastointia :D

Niille jotka eivat viela tieda, niin Nimbin on sellainen varikas hippikyla, jonne ihmiset meni kymmenia vuosia sitten vahan niin kuin Woodstockin kaltaiseen tapahtumaan. Ja naa parikymppiset nuoret hipit sitten jai sen tapahtuman myota sinne asumaan ja rakensivat sinne oman yhteison kaupat yms. Naa samat ihmiset asuu siella viela siis naiden kymmenien vuosien jalkeen ja elavat edelleen tata hippiaikaa. Minka kylla naki naista ihmisista :D Marihuana on kuitenkin laitonta myos taalla Australiassa, mutta Nimbinissa asukkaat kayttaa ja kasvattaa sita. Poliisit ovat oikeastaan sulkeneet silmansa talta, koska he elavat siella omassa yhteisossaan tuottamatta harmia. Kuitenkin ratsauksia tehdaan naihin paivareissun busseihin, koska nuoret ja vahan vanhemmatkin lahtevat yleensa Nimbiniin "keksin haku reissulle".

Ensimmainen pysakki oli The Aussie Pub, josta sai ostaa matkalle tarvittavat alkomahoolit. Bussissa oli iso kylmalaukku varustettuna jailla, jonne sai laittaa juomat pysymaan viileina. Seuraavana pysakkina oli Minyon Falls. Tata me molemmat odotettiin, etta paastaan nakemaan vesiputous. Noh tietysti se oli kuiva, koska on ollut niin vahaisia sateita! Siella oli vain semmoinen pikkuinen noro, joka tippui sataa metria alaspain. Ainakin oli upeat nakymat, vaikka pieni pettymys olikin. Seuraavan pysakkina oli Nimbin. Semmoinen 25 kilsaa ennen pystyi haistamaan, minne ollaan menossa :D Nimbinissa meilla oli reilu tunti aikaa kierrella ympariinsa ja kayda kakkukahveilla, jos halusi. Pariin otteeseen siella joku tuli kyselemaan, halutaanko ostaa "kekseja".

Nimbinin jalkeen matka jatkui Hosannaan, jossa pidettiin BBQ lounastauko. Halukkaat kavivat uimassa. Kuski paistoi meille pihvit ja makkarat ja vapaaehtoiset matkustajat valmistivat salaatin. Tunnelma Hosannassa oli kuin olisi ollut Suomessa mokilla! Ruskeita mokkeja, ruskeaa vetta, hyppytorni, rantasaunakin loytyi ja sateinen pilvinen harmaa ilma! Taman lahemmaksi Suomea ei varmaan paasta vahaan aikaan :D Vai mitas sanotte kuvista paatellen!?

 Hosannasta lahdettiin takaisin kohti Byron Bayta ja paatepysakkia. Nopeasti paiva meni ja suurin osa paivasta istuttiin bussissa ja muistutti erittain paljon vuoristorataa, turvavoita ei ollut. Kuskilla oli valilla vahan liianki hurja vauhti nailla kapeilla kukkuloisilla teilla ja takapenkilta kuuluikin vahan valia huudahdus "WTF" :D  Byron Bayssa kaytiin viela rantapubissa yhilla odotellessa kyytia Federaliin! Kaikinpuolin nappiin mennyt paiva! :)

Lighthouse walk

Lauantaina paastiin taas Kean kyydissa Byroniin. Ihana oli paasta vahan tuulettumaan taalta maalta. Kea ehdotti meille jalleen lenkkireittia, joka jokaisen tulisi Byronissa tehda eli Lighthouse walk. Ja mehan tietty turistina lahdettiin kokeilemaan! Neuvona oli: "pitakaa katseet meressa". Reitti kulki merenrantaa pitkin kukkuloilla ja olikin melkoista maki-porras nousua ylos alas ja varsinki tassa helteessa! Kylla teki jalkalihaksille hyvaa! Matkalla oli erilaisia nakoalapaikkoja, joista pystyi bongailla merenelavia. Myos valaat kulkevat Byronista ohi ja yleensa niita pystyy sielta nakemaan. Valitettavasti missattiin juuri valaiden vaellus, koska se paattyy aina lokakuussa ennen kuin seuraavan kerran lahtevat reissun paalle. Ylhaalla palkittiin itsemme jaatelolla ja lahdettiin samaa reittia takaisin, vaikka vaihtoehtona olisi ollut tulla toista kautta alas. Meita kuitenkin kiinnosti merinakymat enemman kuin metsa. Onneksi paadyttiin siihen, silla takastulomatkalla nahtiin kaksi delfiinia ja iso kilppari polskimassa meressa :) Nahtiin myos lisko. Alla vahan lenkkipolun kuvasatoa, niin saatte kasitysta millaisissa maisemissa me oikein pyoritaan!

 Melkein perilla..

 .. apinoitakin tuli bongattua..

Kavelyn jalkeen kaytiin pulahtamassa meressa ja vahan leikkimassa aalloissa, ennen kuin suunnattiin kaupoille shoppaa. Taalla on niin paljon ihania vaatteita, mutta onneksi hinnat pyorivat semmoisissa summissa, etta reissukukkaro ei anna periksi liikaa shoppailla. Tinosta on kylla paljastunut melkoinen shoppailija, kun mukaan tarttui taas farkut ja pitkahihainen paita seka pyyhe. Myyjakin kysyi, missa meinaa talla helteella farkkuja pitaa. Ehka taalla talvella tai sitten koto-Suomessa viimeistaan. :) Taitaa olla oikeanlaisia kauppoja ja merkkeja taalla pain maailmaa. Itse ostin yhden 5 dollarin (norm. $80) Billabongin neuleen alennuskopasta, jota vahan kursin kokoon kotona. Nyt on sit pitkahihainen noihin ulkohommiin tarvittaessa :D

Lauantaina illalla loytyi viela sen verran energiaa, etta paatettiin lahtea juoksulenkille. Tassa lahistolla on semmoinen noin 3 kilsan tienpatka, josta ei oo lapikulkua. Eli se on ensin kolme kilsaa juosten pelkkaa alamakea ja takaisin pain sama matka ylamakea. Viela ei oo loytyny puhtia juosta kokoo matkaa takaisin pain mut on meilla viela viikko aikaa. Sunnuntaina paastiin vahan sementtihommiin. Jatkettiin Paulin lauantaina kesken jaanytta uima-altaan kaakeleiden saumojen sementoimista. Paul ja Kea lahti tyttarensa Mayan 21-vuotissynttareille Brisbaneen ja me jaatiin Luken kanssa kotiin. He tulevat vasta maanantaina illalla myohaan kotiin, joten meidan pitaisi kahden viikon ihanien ruokien jalkeen kokata tanaa ja huomenna itse ruokaa! Voi tulla "aitia" ikava :D No ei muuta kuin kokkaamaan!

Alla viela kuva koalasta, joka asustelee tassa naiden pihalla. On ollut kylla hauska seurata tan koalan menoa ja ihmetella, miten se pystyy tuolla puussa nukkumaan ilman etta putoaa. Noh siella se kuitenki olla mollottaa. Syo ja nukkuu ja valilla kay vierailulla jossain muualla. Melkoinen kaveri!

Kuukausi reissussa!

Jaahas! Kuukausi ollaan oltu reissun paalla ja aika vaan hujahtaa silmissa! Kunnossa ollaan eika olla nahty "vesipatsaita". Viela ollaan Federalissa taalla perheessa eika tiedeta, koska jatketaan matkaa. Tarkoitus on kuitenkin olla Brisbanessa suomalaisen pariskunnan luona viimeistaan maanantaina 3.joulukuuta. Itsenaisyyspaiva siis suomalaisissa merkeissa. Kiitos Soilin! :) Joulua ja Uutta Vuotta vietellaan sitten Sydneyn suunnalla, jossa meilla on vuokrattuna asunto. Asutaan siella slovakialaisen pariskunnan kanssa 4.tammikuuta asti, jolloin hypataan taas reissun paalle kohti Melbournea.

Lauantai-iltana oli Luken high schoolin valmistujaiset, joten me saatiin pitaa leffailta kaksistaan. Kaytiin ostaa kioskilta juustokakku ja sipsii ja eiku James Bond pyorimaan. Aika kova ukonilma iski ja oli vahan spuukia olla keskella pimeytta isossa hiljaisessa omakotitalossa. Tunnelma oli kuin suoraan kauhuleffasta. Sunnuntaina perheen tytar Maya tuli poikaystavansa Patrickin kanssa kylailemaan tanne. Jouduttiin muuttamaan siksi aikaa ylakertaan siskonpedille. Kea oli ostanut uuden patjan, jonka piti olla erittain hyvaa laatua. Niin se olikin mulle, mutta Tino joutui 10 sekunnin valein vaihtaa asentoa puutumisen takia. Taisi patjalla olla painoraja.

Vahan on 24/7 yhdessa olo alkanut ottaa ajoittan koville ja maanantaina olikin varsinainen mykkakoulupaiva. Tiistaina osittain sama meininki jatkui. Tyorupeaman jalkeen lahdettiin kavelylle ja haettin kioskilta jatskit. Ja heti tuli taas jostain kinaa. Sanoin Tinon kayttaytyvan kuin pikkulapsi, niin Tino heitti sen Magnumin pusikkoon. Kysyin, etta miksi noin teit. Niin vastaus oli: "pikkulapset ei ainakaan heita niiden jatskia menemaan, eika isot miehet syo jaateloa". Napparaa miehen logiikkaa sanoisin :D Jatkettiin kavelya erikseen Tino edella. Mina jain seiskoskelee paikalleni. Jotain hyvaa siinakin oli, silla nain echidnan eli semmoisen piikikkaan lyllertavan otuksen. Yleensa verrataan piikkisikaan tai siiliin. Kuvaa en onnistunut saamaan. :( Puolen tunnin yksin kavely teki molemmille hyvaa ja koko jutulle ei voi muuta kuin nauraa nain jalkeen pain :D Valtakunnassa kaikki hyvin!

Keskiviikkona Luke lahti Byroniin yoksi juhlimaan kavereidensa kanssa. Ja voi etta oli hiljaista ja rauhallista. (Yleensa tama nuorukainen kiukuttelee iskansa kanssa mita erinaisimmista asioista.) Tino paatti leipoa perinteisen suomalaisen tiikerikakun jalkiruuaksi gluteenittomana versiona. Jannityksella leivottiin, mutta lopputulos oli kuitenkin erittain hyva. Kea kysyin ihan ohjettakin. Illan paatteksi paatettiin tehda Tinon hiuksille jotain ja perheen isalta loytyi kuin loytyikin hiustenleikkuukone ja ma paasin parturointi hommiin. 

Ollaan vihdoin saatu puutarhan viidakko siistittya ja levitetty maanparannusaine pitkin pihaa. Puutarha ei kuulemma ole nayttanyt nain hyvalta moneen vuoteen. Paastin vihdoin nakemaan opossumeitakin. Nayttaisi katolla asustelevan opossumiperhe. Ilmeisesti aiti ja kaksi pikkuista. Joka ilta kahdeksan aikoihin pimean tultua ne kiipeavat aurinkopaneeleiden alta ruuanhakuretkelle. Pienta shokkia pikkuiset kokivat salamavaloista, kun joutuivat valokuvaaja tinon vaijytykseen.Viela lepakoista on kuva saamatta. 

Perjantai 23.paiva ei ollut erityisesti mikaan Tinon paiva. Esimerkkina voidaan kertoa, etta olin pessyt torstaina meidan pyykit ja vienyt kaksi Tinon uutta paitaa varjoon kuivumaan suojaan auringolta. Paidat jai yoksi ulos. Aamulla kun lahdettiin altaalle hommiin, niin toinen paidoista oli lentanyt tuulessa suoraan koiranlajaan. Ainakin sai hyvat naurut! Sama rata jatkui pitkin paivaan ja Tino totesikin: "perjantaia 13.paiva ei oo mitaan, mut ootappa, kun tulee perjantaia 23.paiva!" Loppupaiva meni sangyssa pelaillen nyrkkeilya.

Perinteeksi on muodostonut katsoa Luken kanssa kaksi jaksoa Frendeja telkkarista aina tahan aikaan illasta. Joten nyt on aika lopettaa kirjoittelu ja lahtea Frendien pariin. Nauttikaahan pikkujouluista siella Suomessa!

Federalissa

Totuttelu aussien perhe-elämään on mennyt erittäin hyvin. Sunnuntai-aamu alkoi pannareilla ja Tino tietysti poltti käsivartensa kuumaan pannuun lettuja tehdessä. Mutta ei hätää! Täälläpä haetaan suoraan ulkoota pieni pala aloe veraa, joka katkaistaan ja sieltä sit suoraan aloe veraa palokohtaan! Ja se saa ihmeitä aikaan!
Ollaan nyt pari päivää suorastaan raivattu pihaa palmunoksista ja muista kummallisista kasveista. Suomessa kun haravoidaan koivun tai vaahteran lehtiä ni täälläpäin mm. mangopuun lehtiä. Rikkaruohot on kuin pieniä puita, joilla on aivan uskomattomat juuret! Kun ottaa yhdestä heinästä kiinni, niin lähtee nousee sellaiset juuret ettei uskoisikaan. Jos ei niitä kitke ajoissa pois huomaa, että pihalla on muutama puu lisääntynyt. Niitä Tino pääsi kitkemään irti :D Toki semmosta tavallistakin heinääkin kasvaa, mikä puolestaan on tosi helppo nyppiä pois. Yhtenä päivänä silpottiin silppurilla palmunoksia, jotta ne maatuisi nopeammin. Silppuriin kelpaamaton jäte kasataan omaan pinoon, joka tässä lähipäivinä tulisi polttaa sään salliessa. Lupa täytyy ensin saada, jotta avotulta saa tehdä. Melkoinen kokko tiedossa!

Tiistaina päästiin Kean kyydissä pikkuiseen kylään nimeltä Mullunbimby. Ja se tosiaan oli pieni. Semmoinen ehkä puolen kilsan katu, jota ristesi toinen lyhyempi katu. Näiden varrella oli kaikki kaupat ruokakaupasta huonekalukauppaan vaatekauppoja unohtamatta. Reilusti alle tunti siinä meni koluta kylän kaupat läpi :D Keskiviikkona päästiin Byroniin muutamaksi tunniksi. Eka käytiin apteekista hakemassa allergialääkettä molempia vaivaavaan nuhaan. Byronissa oli paljon kivoja kauppoja, johon pitäisi päästä ajan kanssa pyörimään, mut ehti Tino itselleen farkut ostaa ennen kuin suunnattiin rannalle. Täällä merivesi on paljon lämpimämpää kuin Sydneyssä ja oli ihan luxusta päästä mereen uimaan. Matkalla takas Federaliin nähtiin iiiiso lisko, semmonen joku dragoni :D

Keskiviikkona iltapäivällä aloitettiin suorastaan "viidakon" siistiminen etupihalta. Harmittaa, kun ei otettu kuvia ennen ja jälkeen vertailua varten! Aluksi näytti siltä, että sinne ei kättä laittaisi mistään hinnasta. Nyt puolestaan kuolleet köynnökset ja palmunoksat  yms ollaan karsittu pois niin näyttää ihan pihalta jo. Kea totesi hyvin töiden jälkeen "näyttää erittäin hyvältä ja siistiltä ja toi palmu on tosi nätti! Ei sitä ennen erottanut tuolta! Vau!" Mikä oli muuten ihan totta:D Mutta kyllä ollaan  mitä erikoisempia hyönteisiä nähtykin pienessä viidakossa! Ja isoin hämähäkki tähän asti. Käärmeitä puolestaan ei olla nähty ensimmäistäkään, mistä tää perhekin on ihmeissään. Sen sijaan tohon yhteen piha puuhun on majoittunut neljä Tawny Frogmouthia (kuvassa) eli pöllön näköisiä lintuja, mitä jotkut aussitkaan ei oo koskaan nähnyt. Niin ja opossumiki kävi yksi yö vierailulla valvottamassa Keaa, kun piti niin hirveetä meteliä. Me ei sitä nähty tai kuultu :(

Niin ja sää on ollut mitä upein, semmosta aurinkoista pilvetöntä 30 astetta. Töitä ollaan pyritty tekee varjossa ja siirrytty auringon mukaan, koska muuten loppuu puhti. Mut töiden jälkeen on kiva hyppää uimaan vilvoittelee. Ollaan syöty täällä aivan älyttömän hyviä ruokia ja lähes kaikki ollut kasvisruokaa. Jopa Tino tykkää! Ja Lukie teki yksi päivä aivan älyttömän hyvää "banaanileipää" niin kuin nää sitä kutsuu, semmoista kakkua oikeestaan. Lisäksi ollaan tehty kaikkea tavallista täällä. Ollaan uitu uima-altaassa, Tino pelaillut Lukien kanssa pingistä ja harjoitellut krikettiä sekä leikitty koirien kanssa. Iltaisin ollaan päivällisen jälkeen katsottu yhdessä leffoja tai sarjoja telkkarista. Et ei täällä voi kuin viihtyä! ♥

Ensimmainen Host-perhe

Kings Crossista selvitty ja perjantaina oli aika vaihtaa maisemaa. Hostellista kirjauduttiin ulos 11 pintaan aamulla ja bussi kohti Byron Bayta lahti illalla 11. Saatiin rinkat sailoon 17.30 asti ja sen jalkeen kuljettiin rinkkojen kanssa odottelemsassa bussia. Paatettiin menna Pizza Hutin buffettiin syomaan ja kuluttaa aikaa. Bussissa oli sopivasti valjaa, joten saatiin molemmat omat penkit ja tilaa nukkua. Loppujen lopuksi 12h bussimatka meni todella nopeasti muutamalla 40 minuutin tauolla ja parin tunnin tirsoilla.

Byron Bayssa meita odotti host perheen isanta Paul, jonka kanssa kaytiin pikakierros rannoista. Ja voi etta se Bondi Beach ei ollut mitaan naihin verrattuna!! Nyt pitais kokeilla sita surffausta! Taa perhe asuu oikeastaan keskella ei mitaan, mutta naapureita kylla loytyy. Talla hetkella taalla asuu Paul ja Kea ja heidan poikansa Lukie, tytar opiskelee Brisbanessa. Taa on kaksi kerroksinen kaunis omakotitalo ja saatiin alakerrasta kayttoon tyttaren huone, jossa on parisanky, ni paastaan kerrossankyjen jalkeen jopa nukkumaan vierekkain. Aika luxusta hostellielaman jalkeen paasta "kotiin". Pienessa flunssassa ollaan molemmat Kings Crossin vetoisan huoneen jaljilta ja Marjelle nousi lampokin lauantaina, mutta toivottavasti menee Buranalla pian ohi.

Taalla on ollut juuri todella kuiva kausi, joten vetta on pitanyt saastella, silla nailla on oma kaivo. Sadevesi kerataan talteen rannien avulla, jotka on rakennetteu niin, etta kaikki katolta tuleva vesi ohjautuu kaivoon. Sadevedesta tehdaan itse juomakelpoista suodattimien avulla. Lauantaina tuli koko paivan vetta ja illalla oikeen kaatamalla, joten kohta voi olla veden suhteen rennommin. Vetta voi ostaa valtiolta, mutta sadevesi on kuulemma paljon paljon parempaa, joten mieluummin keraavat sen itse. Taalla on kuusi kanaa, jotka munii naille munia ja ne kerataan kerran paivassa samalla, kun viedaan ruuantahteet kanoille syotavaksi. Nailla on myos toinen komposti eli "matokomposti", johon viedaan kanoille kelpaamattomat tahteet, missa madot sitten hajottaa ne. Ja niita matoja on paljon! Kaikki minka voi kierrattaa niin kierratetaan ja paasaantoisesti naa on kasvissyojia. Ilmeisesti Kea kokonaan, koska han syo tofua kanan sijasta. Voi olla, etta punaista lihaa naa ei syo ollenkaan. Energiankulutus yritetaan pitaa alhaisena ja nailla on katolla myos omat aurinkopaneelit. Kaikesta huolimatta taa on niin tavallinen perhe kuin voi olla ja ei pysty kuin arvostaa, miten omavaraisesti voi loppupeleissa elaa!

Ennen tassa on ollut sademetsaa, joten ymparistokin on sen mukainen. Koala meille esiteltiin heti ensimmaisena ja siella se puussa nokottaa. Saatin myos pika kaarmekoulutus, koska niitakin taalla loytyy. Ja erittain myrkyllisia, kyynkokoisista pythonin kokoisiin. Kuulemma tullaan nakemaan, mutta harvemmin ne ovat ihmista paasseet puremaan. Taalla on kaksi australian terrieria Muchia ja Toto, jotka tykkaavat jahtaa kaarmeita, joten ne on hyva pitaa mukana, kun esim. puutarhahommia tehdaan. Lisaksi isoimmat liskot ovat pysytelleet poissa koirien vuoksi. Suomessa nahdyt hamahakit ei oo mitaan naihin verrattuna ja jo nyt ollaan nahty varmaan parikyt erillasta pienemmista isoihin. Nailla on oma uima-allas, johon paasee uimaan, mut pitaa olla varuillaan, ettei kaarmeita ole paassyt sinne uiskentelee. Lisaksi hyttysmyrkkyja tulee kayttaa, koska osa hyttysista saattaa kantaa tauteja.

Tehdaan taalla siis erilaisia toita 4h per paiva ja kuusi kertaa viikossa ja vastineeksi saadaan asua taalla ja syoda. Nahdaan samalla miten Aussit elaa. Sunnuntaina puhdistettiin uima-allas lehdista ja haravoitiin lehdet seka ajettiin nurmikko. Lisaksi raivattiin palmunoksia, mika oli aika huvittavaa, koska ei sita vaan tehda Suomessa. Joku paiva pitaisi sitten silputa palmunoksat koneesta lapi. Ja niita on paljon! Tinolle on vaikka mita erilaisia "sahkohommia". :D Taalla ajateltiin kolmisen viikkoa ottaa varia pintaan noissa ulkohommissa!

Kings cross

Niin se aika hurahti Bondilla ja oli taas aika sanoa heipat uusille tuttavuuksille. Se tässä reissaamisessa taitaa olla rankinta, kun tutustuu uusiin ihmisiin ja viettää muutaman päivä niiden kanssa ja juuri, kun alkututustumiset on tehty niin onkin aika vaihtaa paikkaa. Noh onneksi numeroita pystyy vaihtaa ja ehkä tulevaisuudessa osaan vielä törmää täällä. Päästiin hyvin Sydneyyn ja jälleen uusi hostelli. Tällä kertaa ollaankin sitten alueella, jonne tämän selviytymisen jälkeen ei kyllä mennä uudestaan eli Kings crossilla ollaan. Ilmeisesti paikallinen hörhömesta. Hostellin omistajakin oli jotenkin karmiva. Vasta rempatut suihkut ja vessat on tämän hostellin plussa ja 6 hengen huone tokassa kerroksessa ihan okei. Aamupalakin sisältyi hintaan. Sen verran pieni huone, että ikkuna on pidettävä auki, ettei happi lopu. Jätettiin tavarat sinne ja lähdettiin kävelee rantaa pitkin keskustaan. Nähtiin armeijan laivoja, paikallinen pursiseura hienoissa asuissa,  ulko uimalan uima-altaat Sydneyn auringon alla ja paljon muuta.

Illalla suunnattiin leffaan kattoo uusinta Batmania maailman isoimmalta imax screeniltä. Se oli niin iso, että tuntui, että itse oli leffassa mukana ja vierivät osat tuntui tulevan päälle. Paras leffakokemus ikinä! Ei taida suomessa teatterit tuntua enää miltään :D Leffa loppui keskiyöllä ja oli aika lähteä hostellille päin. Matka oli pelottava, kun pelkäsi, että tuleeko puukosta vai ei. Ja torakatkin juoksi jaloissa. Taisi siinä pari miesten naruttajaakin nojailla tolppia vasten vesirajamekoissaan. Päästiin hostellille ehjin nahoin, mutta eipä meistä kumpikaan juuri nukkunut yöllä. Koko yön meidän huoneen ikkunan alla oli porukkaa polttelemassa jotain häpyheinää, mistä lähti niin kuvottavan voimakas imelä haju. Lisäksi sekavat huudot ja kiljahdukset sekä kaahaavat autot ja epämääräiset rysähdykset, ettei vaan pystynyt nukkumaan. Eikä patjan läpi tuntuvat jousetkaan helpottanut asiaa. Onneksi hostellilta sai maittavan aamiaisen, joka piristi kahta väsynyttä matkaajaa. Aamupalalla sai ottaa yhden kananmunan ja kaksi aamupalajuustoviipaletta valkoisella paahtoleivällä. Lounaaksi käytiin sitten pankissa nauttimassa vielä ilmaiset leivokset sekä smoothiet. Illalla mennään syömään kahden suomalaisen kanssa ravintolaan.

Kaksi yötä vielä survivoria ja sitten pe-la välinen yö vietetään bussissa kohti Byron Bayta, jonne matka kestää 12 tuntia.  Elkää hätäilkö siellä, kyllä tatti ja vahvero pitää huolen toisistaan ja selvii tästäkin koettelemuksesta! :)

Bondi Beach

Perjantai-aamuna oli taas aika vaihtaa hostellia. Ensin käveltiin meidän painavien rinkkojen kanssa pankkiin hakee saapuneet pankkikortit ja sen jälkeen toiselle puolen keskustaa tarkastaa posti TaxFile numeroiden saapumisen varalta. Ylläripylläri ne oli tulleet ja voidaan siis tehdä palkallista työtä. Nyt ollaan täällä Bondi Beachilla. Tultiin perjantai-iltapäivällä ja viivytään siis tiistahin asti. Meidän hostelli on ihan meren rannassa, joten lyhyt matka kävellä rannalle. Hostelli on myös ihan eri luokkaa kuin edellinen, joten täällä myös viihtyy ja huonekaveritki mukavia. Lähdettiin heti perjantaina saapumisen jälkeen rannalle parin huonekaverin kanssa, taas oli todella kylmä merituuli, mut onneks oli enemmän päällä tällä kertaa. Lähdettiin pienten jutustelujen jälkeen syömään ja kipaisee kaupasta parit oluet ja tultiin hostellin kattoterassille muutamille höpöttelee ja ihailee merinäkymiä. Tuli kuoritakillekin käyttöä, kun merituuli teki ilmasta tosi viileen, joten onneksi tuli sekin pakattua mukaan.

Lauantai oli pilvinen ja sateinen, joten tuli hengailtua sisällä iltaan asti. Lukuunottamatta pizzojen haku reissua :D Illalla lähdettiin bussilla Sydneyn keskustaan moikkaa Melinaa ja käymään yhdellä klubilla. Siellä soitti yksi tyttö rummuilla kaikki biisit, mitkä dj soitti. Oli aika hienon kuulosta ja se toi lisää fiilistunnelmaa. Seuraavaksi suunnattiin kohti Sydneyn kasinoa! Se oli makee, mutta tosi ruuhkainen ilta. Marje hävisi muutaman dollarin yhteen pelikoneeseen, kun piti nyt jotain edes kokeilla, kun sentään kasinolla oltiin. Tino puolestaan tapansa mukaisesti kävi tekee voittoa bläkäripöydässä!

Sunnuntai aloitettiin aamulenkillä rantaa pitkin ja parit punnerrukset vedetiin "rantapunttiksella". Niin siistiä juosta näissä maisemissa ja nauttia auringosta. Voisi ottaa tavaksi! Lenkin jälkeen tultiin vaihtaa uintikamat päälle ja ei muuta, kun pulahtaa mereen ja auringonottoon. Pienet päikkärit siinä lämmössä tuli otettua. Vielä toi merivesi on aika vilposta, mut oli hyvä vastapaino kuumalle auringonpaahteelle. Ja kun ei edes tuullut. Surffareita täällä on paljon! Ensimmäinen rusketuspinta ollaan siis saatu. Näin iltaan kohden huomaa, mitkä kohdat ihosta jäivät ilman aurinkorasvaa mm jalkapöydät ja ranteet. Eli aurinkorasvaa on käytettävä, jos ei halua kärvistellä palaneen ihon kera, sen verran voimakas tuo aurinko on suomalaisen hipiälle. Käytiin myös skype keskustelu yhden perheen kanssa ja varmistui, että päästään niille ensi lauantaina asumaan ja vastapainoksi autetaan niitä talon kunnossapidossa. Eli Byron Bay kutsuu meitä! Wihuu!